Mindfulness osana tietotyön työkalupakkia

Tietotyön työkaluja voi ajatella monesta näkökulmasta. Konkreettisia työkaluja ovat useimmiten läppäri, kännykkä sekä niiden toiminnallisuuden perustana erilaiset ohjelmat ja sovellukset, joiden avulla itse työtä tehdään. Toisaalta työkaluja ovat myös työn sisältöön liittyvät taidot ja ymmärrys, joiden oppiminen alkaa koulussa ja… Lue lisää

Merkityksellisyyttä työhön mindfulnessin avulla

Työssä viihtyminen on meille kaikille olennainen voimavara. Oman työn kokeminen merkityksellisenä ja mielekkäänä lisää motivaatiota ja jaksamista arjen puserruksessa niinä vähän huonompinakin päivinä, kun väsyttää, keskittyminen tuntuu vaikealta ja työ maistuu puulta. Osa työelämätaitoja on oman työn tarkastelu ja siihen… Lue lisää

Mindfulness kokouksissa ja tiimin yhteisissä hetkissä

Mindfulness on tietoista läsnäoloa tässä ja nyt, taitoa havainnoida mielen ja kehon tuntemuksia sekä tyynnyttää niitä. Tietoisuustaidot auttavat rauhoittumaan, keskittymään, virittäytymään ja havainnoimaan. Mindfulnessin työkalut ovat keskittymis- ja läsnäoloharjoituksia, joita kuka tahansa voi harjoittaa päivittäin erilaisissa arjen tilanteissa. Mindfulness on… Lue lisää

Fasilitointi: Dixit-kortit keskustelun virittäjinä

Sosiaaliset objektit ovat asioita, joiden ympärille ihmiset kerääntyvät keskustelemaan. Fasilitoinnissa voidaan käyttää hyvin monenlaisia keskustelun käynnistäjiä, joista erilaiset menetelmät voivat olla jo itsessään sellaisia kuten Pallotellaan tai keskustelurinki eli tietotyöajan nuotiopiiri. Monimutkaisemmista fasilitointimenetelmistä voidaan mainita vaikkapa Oppimiskahvila tai Open Space…. Lue lisää

Fasilitointi: Leikillisyys liikuttaa ja energisoi osallistujia

“Leikki on lasten työtä.” tai “Ei laiteta tätä leikiksi” ovat sanontoja, joista kaikuu läpi suhtautuminen työhön ja leikkiin. Työ on tärkeää ja vakavaa, kun taas leikki on jotain vähempiarvoista ja sillä ei ole suuresti arvoa aikuisille. Tutkijat ja kirjoittajat maailmalla… Lue lisää

Fasilitointi: Selkänoja tukee yhteistä tekemistä

Organisaatioihin on jäänyt hurjasti “kehittämisen velkaa”, kun pandemian aikana ensin keskityttiin saamaan asiat sujumaan uudessa toimintaympäristössä ja sen jälkeen ylläpidettiin arkea ja kaikki aika kului siihen. Velka on sitä, että asioita olisi pitänyt edistää, mutta kaikki energia ja resurssit on… Lue lisää

Fasilitointi: Etänä on hankalampi pallotella

Edellisessä blogissa palattiin perusjuttujen ja tietyllä tapaa klassikkomenetelmien pariin. Tällä kertaa jatketaan samalla teemalla, eli mitä me voimme tehdä erityisesti lähitoteutuksissa? Mitkä mekanismit ovat käyttökelpoisimpia naamatusten ja mistä lähifasilitoinnissa hyödytään osallistujina eniten? Menetelmä pallotellaan on yksinkertaisuudessaan selkeä – se henkilö… Lue lisää

Fasilitointi: Kerää mielipiteet ja ideat tasapuolisesti

Pandemian ja pakotetun etäajan jälkeen ovat monet fasilitaattorit huomanneet, että työpaikoilla on paljon imua ja kiinnostusta palata takaisin toimistoille ja lähityöskentelyyn. Erilaiset lähityöpajojen menetelmät ovat taas ajankohtaisia. Yksin-kaksin-kaikki (eng. me-we-us) on varmasti yksi tunnetuimmista ja käytetyimmistä fasilitoinnin työkaluista lähitoteutuksissa. Välillä… Lue lisää

Fasilitoinnin nyhtökauraa

Kirjoittanut Jani Turku Nyhtökaura on ruoanlaiton komponentti, proteiininlähde, joka tuli markkinoille 2015 ja on tarkoitettu korvaamaan liha monissa resepteissä. Mainosteksti K-ruoka-sivustolla tiivistää hienosti: Nyhtökaura on herkullisesti ravitseva kasvipohjainen vaihtoehto lihalle. Kaura ja palkokasvit täydentävät toisiaan muodostaen hyvälaatuisen kasviproteiinin, joka on… Lue lisää

Osallisuus etä- ja lähitilanteissa

Kirjoittanut Jani Turku Osallisuus ymmärretään kuulumisen tunteena, joka syntyy kun ihminen on osallisena jossakin. Yhteisöissä osallisuus ilmenee jäsenten arvostuksena, tasavertaisuutena ja luottamuksena, sekä mahdollisuutena vaikuttaa omassa yhteisössä. – Wikipedian määritelmää mukaillen Työelämässä osallisuus – tai sen puuttuminen – voi näkyä… Lue lisää

Reflektio: Pikapalaute

Reflektion ei aina tarvitse olla syväluotaavaa. Monista ryhmätilaisuuksista on järkevää kerätä palautetta ketterästi. Pohdi ja kirkasta itsellesi etukäteen minkälaisesta reflektiosta tilaisuus ja osallistujat hyötyvät. Entä minkälaista reflektiota ja palautetta itse kaipaat tilaisuuden fasilitoijana? Alla on kerättynä erilaisia pikapalautemenetelmiä, jotka sopivat… Lue lisää

Reflektio: Jälkiviisaus

Reflektion voi liittää kaikkeen tekemiseen. Käytännössä minkä tahansa tapahtuman tarkastelusta jälkikäteen on aina hyötyä. Reflektion avulla syvennetään ymmärrystä ja opitaan paljon sekä tapahtuneesta ilmiöstä että tekemisestä itsestään. Erityisesti ideointia kannattaa reflektoida. Tietotyössä ideointi ja kehittäminen ovat aina läsnä arjen toiminnassa,… Lue lisää

Reflektio: Hotellikello

Tietotyö on yhdistelmä itsekseen tekemistä ja yhteistä ongelmanratkaisua ja kehittämistä. Erilaiset työtavat rytmittävät ja pilkkovat työpäivää, mutta moodista toiseen siirtyminen ottaa oman aikansa. Keskittyminen yksilötyöhön palaverin jälkeen saattaa vaatia orientaatiota ja toisinpäin, yhdessä tekeminen on loikka sosiaalisempaan toimintaan itse tuumaamisen… Lue lisää

Reflektio: Mitä opin tänään

Yhteiset tilaisuudet ja tapahtumat kuten projektit, kokoukset tai vaikkapa koulutukset tuottavat paljon uutta tietoa ja erilaisia näkökulmia. Jokainen tapahtuma on oppimiskokemus, jota on hyödyllistä reflektoida lopuksi. Oppimiskokemukset yhteisistä tilaisuuksista ovat sekä yksilöllisiä että tiimin yhteistä tekemistä tukevia. Mitä tilaisuudesta jäi… Lue lisää

Reflektio: Oppimispäiväkirja

Reflektio osana oppimista Reflektio on olennainen vaihe oppimiskokemuksessa. Kielitoimiston sanakirjan määritelmän mukaan reflektio on: opitun ja koetun pohdiskelu (oppimisprosessin osana). Sen avulla siis jäsennetään, tarkastellaan ja arvioidaan omaa tekemistä, tapahtunutta ja oppimisprosessia. Reflektio sopii monenlaiseen menneen pohdintaan ja erilaisiin oppimistilanteisiin…. Lue lisää

Ideapakan vuosi 2022

Kirjoittanut Jani Turku Vuosi 2022 on ollut meille totuttelua takaisin johonkin tuttuun: tietotyöläiset palasivat työpaikoilleen, kehittämistä tehtiin jälleen fläppipaperein sekä liimalapuin ja neukkarissa ratkottiin työn ongelmia naamatusten. Samalla ollaan haisteltu sitä, miten paljon organisaatioissa jäädään etäyhteyksien päähän, mistä organisaatioiden uusi… Lue lisää

Tulevaisuuden pohtiminen yhdessä: SWOT

SWOT-analyysi SWOT on yksinkertainen työkalu toiminnan, hankkeiden ja projektien suunnittelussa sekä ongelmien tunnistamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Menetelmän on kehittänyt Albert Humphrey. Lähitoteutuksessa tarvitset vain kyniä ja paperia tai fläppitaulun. Etä- ja hybriditoteutuksessa voit käyttää valmista SWOT-työpohjaa ja jakaa sen kaikille…. Lue lisää

Ryhmässä ideointi: OPERA

Ryhmässä osallistuminen yhteiseen tekemiseen riippuu aina ryhmän dynamiikasta ja osallistujien erilaisista temperamenteista ja vireystiloista. Tämä pätee myös ideointiin.Ryhmän ideointia ei ole järkevää aloittaa tyhjästä, vaan ideointipalaveria tai -työpajaa kannattaa suunnitella etukäteen. Ideointitilaisuutta suunnitellessa on hyvä muistaa kolme asiaa: selkeä tavoite,… Lue lisää

Ryhmän motivointi: Uusi lähestymistapa

Tiimityössä ajatellaan yhdessä ja erikseen. Jokainen tiimin jäsen on toki omanlaisensa ajattelija, mutta tiimeissä on myös paljon yhteistä ajattelua, jonka pohjalle yhteistyö ja sen päämärät rakentuvat. Yhteinen ajattelu on usein kulmakivenä myös ryhmän motivaatiolle: Miksi tätä tehdään? Mitä halutaan saavuttaa?… Lue lisää