Kirjoitettu: 24.3.2023

“Leikki on lasten työtä.” tai “Ei laiteta tätä leikiksi” ovat sanontoja, joista kaikuu läpi suhtautuminen työhön ja leikkiin. Työ on tärkeää ja vakavaa, kun taas leikki on jotain vähempiarvoista ja sillä ei ole suuresti arvoa aikuisille. Tutkijat ja kirjoittajat maailmalla ovat eri mieltä ja leikin merkitystä sekä sen sosiaalista ja kulttuurista merkitystä ja vaikutuksia työelämään on tutkittu useissa kirjoissa.

Leikillisyys ja sen määrä fasilitoinnissa on fasilitoijalle tietoinen valinta, joka voi tuottaa hyvinkin erilaisen osallistujan kokemuksen. Ensisijaisesti fasilitoijan tulee aina tukea ryhmän tekemistä ja valita leikillisyyden aste sen mukaan. Liian leikillinen menetelmä uudessa ryhmässä tai fasilitoinnin aluksi voi herättää vastustusta ja pahimmillaan jopa haitata tekemistä.

Leikillisyyttä on hyvin vähän, jos ideana on pyytää osallistujia menemään pienryhmiin ja aloittamaan keskustelu. Sen sijaan kun julistat osallistujille, että “…tässä tilassa on havaittu haita ja nyt te kuulkaas pelastutte menemällä kolmen ihmisen saarille”, ryhmä lähtee hihitellen liikkeelle, kavereita kutsutaan mukaan tai jopa tempaistaan käsivarresta. Ryhmä liikkuu kovin erilaisella energialla ja suoritus ei ole puhtaasti älyllinen. Mukana on leikillisyyden elementti. Toinen tapa on selkeästi leikillisempi kuin ensimmäinen, tosin fasilitoinnin kannalta lopputulos on aina sama.

Ohjeista näin

Haita ja saaria on ihmisten liikkumiseen ja energisointiin tarkoitettu leikkisä ja pelillinen menetelmä. Tavoitteena on rohkaista ihmisiä toimimaan yhdessä ja liikkumaan tilassa. Menetelmässä käytetään hyväksi fiktion turvaverkkoa ja saadaan osallistujat tekemään yhdessä rennossa ilmapiirissä.

  1. Pyydä osallistujat nousemaan ylös ja liikkumaan tilassa.
  2. Kun liikkuminen näyttää onnistuvan, kerro omin sanoin tilassa olevan haita. Ihmiset yhdessä muodostavat saaren ja ovat turvassa, mikäli heitä on samassa ryhmässä täsmälleen tietty määrä. Lukumäärän voit miettiä ryhmän perusteella, yleensä hyvä pienryhmä on 3–4 henkilöä.
  3. Anna ryhmille keskustelunaihe ja halutessasi rajaa keskustelun kestoa antamalla minuuttimäärä.
  4. Jos osallistujia on epätasainen määrä, voidaan heidät kutsua mukaan syntyneille saarilla tai vaihtoehtoisesti ryhmän ulkopuolelle jäävistä tulee haita. Kutsu heidät yhteen ja  pyydä tarkkailemaan, mitä havaintoja he tekevät pienryhmistä. He pääsevät mukaan seuraavalla kierroksella.

Leikillisyys on jonkin verran helpompaa lähitilanteissa, mutta onnistuu mainiosti myös etäyhteyksien yli. Haita ja saaria sellaisenaan ei ehkä toimi etäyhteyden yli. Sen tilalla voi kokeilla hauskasti nimettyjä pienryhmiä (vuorenhuippu, vaatekomero, puumaja, jne.), jonne vaikkapa mahtuu tietty määrä ihmisiä. Lähitilanteissa kuvatun kaltainen menetelmä mahdollistaa moniaistillisen ja läsnäolevan leikillisyyden. Lähitilanteiden muista vahvuuksista on blogattu Ideapakan aikaisemmissa bloggauksissa keskittyen tasapuoliseen osallistumiseen, vuorovaikutuksen selkeyteen sekä yhteiseen tekemiseen.

Haita ja saaria sekä 40 muuta fasilitoinnin menetelmää löydät Radikaalin fasilitoinnin ideapakasta. Pakka sopii fasilitoinnin perusteet tunteville, rohkeille kouluttajille, sekä kehittymiskykyisille ryhmänvetäjille ja projektipäälliköille. Radikaalin fasilitoinnin menetelmät tähtäävät täyttämään tavallisen fasilitoinnin jättämää tyhjiötä.