Kirjoitettu: 31.3.2023
Sosiaaliset objektit ovat asioita, joiden ympärille ihmiset kerääntyvät keskustelemaan. Fasilitoinnissa voidaan käyttää hyvin monenlaisia keskustelun käynnistäjiä, joista erilaiset menetelmät voivat olla jo itsessään sellaisia kuten Pallotellaan tai keskustelurinki eli tietotyöajan nuotiopiiri. Monimutkaisemmista fasilitointimenetelmistä voidaan mainita vaikkapa Oppimiskahvila tai Open Space.
Sosiaaliset objektit voivat olla myös fyysisiä esineitä ja niitä voidaan käyttää esimerkiksi niin, että jokainen osallistuja pääsee valitsemaan omansa. Fasilitaattoreilla saattaa olla työkalupakissaan nippu postikortteja, lasten muovileluja tai vaikkapa monipuolinen setti Legoja, jotka avaavat taas paljon lisää fasilitoinnin mahdollisuuksia rakentamisen kautta.
Yhteisen ymmärryksen keräämiseen keskustelun pohjana tai vaikka ongelmanratkaisun aluksi voidaan käyttää kortteja sosiaalisina objekteina. Korttien kautta päästään kertomaan helpommin monimutkaisistakin aiheista ja kuvailemaan epäkohtia tai jakamaan tarinoita ja merkityksiä. Fasilitoija esittää kysymyksen, johon osallistujat vastaavat omasta vinkkelistään ja samalla saadaan osallistujien moninaiset näkemykset näkyväksi ja päästään haluttaessa tarkastelemaan vastausten erilaisuutta tai niistä kummunneita teemoja.
Alunperin Dixit on ranskalaisen Jean-Louis Roubiran kehittämä korttipeli, jota Suomessa julkaisee Lautapelit.fi. Peliin on julkaistu kymmenkunta lisäosaa erilaisilla teemoilla, joten erilaisia kortteja on yli tuhat ja valinnanvaraa riittää fasilitoinnin tarpeisiin. Dixit-korttien vahvuus fasilitoinnin työkaluna on niiden monitahoisuus ja tulkinnanvaraisuus – käyttäjä löytää sieltä helposti itselleen merkityksellisiä näkökulmia.
Ohjeista näin
Dixit on visuaalinen kartoitus- tai ideointimenetelmä, jossa käytetään apuna lautapelin kortteja. Korttien käytön tavoitteena on toimia inspiraationa ja sopivana rajoitteena luovuudelle. Menetelmä mahdollistaa monitahoisen keskustelun.
- Levitä kortit näkyville tai jaa jokaiselle osallistujalle sopiva määrä suoraan käteen.
- Anna osallistujien valita rauhassa itselleen sopivat kortit.
- Osallistujat kertovat mitä näkevät tai mitä korttien kuvista tulee mieleen. Anna jokaiselle vuoro.
- Ryhmittele tulokset ja kirjaa ylös, mikäli tarpeellista.
Tarkkaile myös millaisia teemoja nousee esille, sillä etenkin perusversion taiteilija Jean-Louis Roubira on suunnitellut kortit niin, että niistä löytyy sekä positiivinen että negatiivinen puoli asioista.
Variaatioita lähitilanteisiin saat käyttämällä välillä Dixit-kortteja, välillä jotain muuta kuten luontokuvia. Näistä helpoin on Ideapakan Kuvat ja adjektiivit -pakka. Etä- ja hybritilanteissa voidaan jaetulle ruudulle heijastaa erilaisia kuvia ja niiden numeroiden perusteella jokainen voi ilmoittaa, minkä valitsi. Tekijänoikeussyistä ei voida käyttää välttämättä esim. Dixit-korttien kuvia ja silloin voidaan turvautua erilaisiin netin ilmaisiin kuvapankkeihin.
Dixit sekä 40 muuta fasilitoinnin menetelmää löydät Radikaalin fasilitoinnin ideapakasta. Pakka sopii fasilitoinnin perusteet tunteville, rohkeille kouluttajille, sekä kehittymiskykyisille ryhmänvetäjille ja projektipäälliköille. Radikaalin fasilitoinnin menetelmät tähtäävät täyttämään tavallisen fasilitoinnin jättämää tyhjiötä.
