Kirjoitettu: 3.5.2024

Reflektio, summaus, purku, debriiffaus, yhteenveto, post mortem – kaikki ovat enemmän tai vähemmän synonyymejä, joilla tarkoitetaan jonkin tilanteen, tapahtuman tai kokemuksen jälkeen tapahtuvaa toimintaa. Eri termit tarkoittavat hieman eri asioita, osittain ne johtuvat eri ammateissa tai perinteissä kehitettyjä jälkipuinnin hetkiä. Niitä kuitenkin yhdistää se, että jokaisessa tarkoituksena on oppia jotain tapahtuneesta.

Tilanteiden, tapahtumien ja kokemusten analysointi ja arviointi on kullan arvoista: Sen avulla kerätään tietoa ja opitaan jotain uutta. Oppiminen on syvempää ja usein asioiden ulkoaopettelusta siirrytään aidon ymmärtämisen alueelle, kun asioita reflektoidaan jälkikäteen. Itse asiassa reflektointi onkin yksi oppimiskokemuksen tärkeimmistä vaiheista, jota ei kannata ohittaa.

Oppimista, uusia tilanteita ja kokemuksia tapahtuu kaikkialla jatkuvasti, myös työelämässä. Siksi myös reflektointia, summailua ja yhteenvetoja löytyy kaikkialta. Menetelmiä on monenlaisia riippuen alasta, ja tuttujakin tapoja reflektoida on aina mahdollista soveltaa tilanteeseen sopiviksi. Fasilitoinnin näkökulmasta tärkeintä on muistaa varata aikaa aina myös reflektiolle. Kannattaa muistaa tehdä kaikille osallistujille selväksi, miksi reflektiota tehdään. Oman tai yhteisen tekemisen reflektoinnista kerätty hyöty näkyy myös jatkossa.

Olemme kirjoittaneet blogissamme paljon erilaisista reflektion, summaamisen, purun yms. menetelmistä. Keräsimme niitä tähän blogiin:

Ideapakan vinkki: Aloita yhden reflektiomenetelmän opettelemisella. Hyvä perusmenetelmä reflektointiin ja tilanteiden purkuun on Miten reflektoit oppimistasi. Sitä voi käyttää sekä itsenäiseen että yhteiseen purkuun ja se sopii monenlaisiin tilanteisiin niin työelämässä kuin opinnoissakin.

Miten reflektoit oppimistasi?

Reflektio on oppimisen peruselementti, jossa palaat omaan tekemiseesi. Reflektoidessa pohdit omaa toimintaasi, onnistumisiasi ja epäonnistumisiasi etsimällä syy- seuraussuhteita. Voit tehdä reflektiota sinulle sopivalla tavalla esimerkiksi kirjoittamalla, valokuvaamalla tai piirtämällä.

  1. Palaa oppimistilanteeseesi sellaisena kuin se tapahtui.
  2. Käy läpi tilanne alusta lähtien ja etsi tilanteita, joissa teit päätöksiä. Mieti, millä perusteella teit päätökset ja mitä niistä seurasi. Myös eri vaiheissa esille tulleet positiiviset ja negatiiviset tunnetilat on hyvä kirjoittaa auki.
  3. Pyri muodostamaan valitsemasi menetelmän avulla tilannekuva oppimisprosessistasi. Muista, että teet reflektiota aina ensisijaisesti itsellesi.
  4. Liitä työstämääsi reflektioon myös lukemaasi teoreettista tietoa. Se syventää oppimista ja auttaa katsomaan tilannetta ulkopuolelta. Voit liittää reflektioon myös hyödyntämiäsi työkaluja tai vaikkapa muiden opiskelijoiden arvioita työstä.
  5. Reflektiota on hyvä harjoitella ryhmässä, jolloin hyvällä dialogilla avautuu oppiminen kullekin yksilölle ja muulle ryhmälle. Kehittyneen dialogin avulla yhteisreflektointi toimii uuden tiedon synnyttäjänä.

Reflektiota voi tehdä yksin tai ryhmässä, mutta sen anti on aina sinua itseäsi varten. Voit myös reflektoida muita projektejasi, töitäsi, harrastuksiasi tai elämääsi. Katsomalla taaksepäin saat kirkastettua tekemiäsi valintoja.

Reflektiomenetelmiä löydät kaikista Ideapakoista. Tsekkaa verkkopuodin valikoima ja löydä itsellesi sopiva pakka!