Kirjoitettu: 11.9.2020

Seuraavien viikkojen aikana perjantaiblogimme käsittelee ongelmanratkaisua ketterien tiimien näkökulmasta.

Työssä kuin työssä tarvitaan ongelmanratkaisua. Yhdessä työskennellessä ongelmia pitäisi osata ratkoa yhdessä. Ketterän tiimin etuna on itseohjautuvuus ja joustavat toimintatavat perinteisen keskusjohtoisen hierarkian sijaan, jolloin ongelmia tarkastellaan tiimivetoisesti ja niihin etsitään ratkaisuja jokaisen jäsenen avulla.  Parhaimmillaan ketterässä tietotyössä ongelmista syntyy uusia ideoita, joita kehitetään yhdessä vieläkin paremmaksi lopputulokseksi. Ketterässä ongelmanratkaisussa ongelmista tulee mahdollisuuksia ja ongelmanratkaisutilanteissa nähdään kehityspotentiaalia.

Fasilitointi on ryhmäprosessien ja -tilanteiden luotsaamista ja viemistä eteenpäin. Ketterän fasilitoinnin ideapakasta löytyy menetelmiä ketterän tietotyön tueksi, myös ongelmanratkaisuun. Jokaisen kokouksen, työpajan, projektin tai muun yhteistilaisuuden fasilitointi edistää hyvää osallistavaa työn arkea ja ylläpitää tiimin motivaatiota yhdessä tekemiseen.

Ideapakan fasilitointiprosessi on jaettu viiteen osaan: Alkuun, Nykytila, Tulevaisuus, Tekeminen, Loppuun. Ketterän fasilitoinnin ideapakka on jaettu näihin osiin, mutta monia menetelmiä voi myös rohkeasti soveltaa prosessin eri vaiheissa.

Mittaa lämpötila

Lämpötila on alkuun-osion menetelmä, joka auttaa alussa kaikkia tiimin jäseniä hahmottamaan, mitä seuraavaksi tapahtuu. Osallistujat luovat yhdessä tilannekatsauksen siitä, missä mennään juuri nyt. Lämpötilan avulla tehdään näkyväksi osallistujien ajattelua ja haetaan ideoita tilaisuuteen liittyvistä odotuksista ja tarpeista.

Harjoitus on viisiosainen, joista jokainen vaihe käydään läpi.

  1. Kiitollisuus
    Ensimmäinen vaihe on mahdollisuus kiittää muita tai kertoa, jos joku teki jotain mitä arvostatte. Jokainen osallistuja esittää vuorollaan kiitoksen jollekin toiselle ryhmän jäsenelle.
  2. Toiveet ja unelmat
    Toisessa vaiheessa käydään vapaata keskustelua siitä, mitä toiveita tilaisuudelle on. Mitä ei ole vielä tullut esiin?
  3. Uutta tietoa
    Kolmannessa vaiheessa keskitytään uuteen tietoon. Onko jollakulla uutta tietoa, joka kaikkien tulisi tietää liittyen päivän kulkuun, johonkin käsiteltävään aiheeseen, jne.?
  4. Mietityttää
    Neljännessä vaiheessa keskustellaan asioista, jotka askarruttaa osallistujia. Esimerkiksi miksi jotain tehtiin tai mitä tänään tapahtuu?
  5. Valituksia muutosehdotuksen kera
    Viimeisessä vaiheessa osallistujien on mahdollista valittaa jostain. Ehtona valitukselle on, että täytyy myös kertoa haluttu asianlaita. Olennaista on keskittyä siihen, mitä halutaan. Koko ryhmä saa kommentoida ehdotukseen.