Kirjoitettu: 7.12.2021

Fasilitointi auttaa yhdessä tekemistä. Täsmällistä suomennosta ei oikein ole, sana juontaa juurensa latinasta:

        1. facilis  ‘helppo tehdä’
        2. facere ‘tehdä’

Fasilitaattori on henkilö tai useampi, jonka tehtävä on tukea ryhmän ajattelua ja edistää yhdessä tekemistä. Fasilitoimalla luodaan sellaisia olosuhteita, että yhdessä tekeminen on mahdollisimman helppoa. Fasilitaattori luo tilan, ajan, paikan ja tunnelman, jossa ryhmän hyvän ajattelun edellykset on maksimoitu.

Fasilitaattoria käytetään esimerkiksi kokouksissa, työpajoissa ja uuden luomisessa. Tarve voi olla yhdestä tilaisuudesta aina työpajojen sarjaan tai jatkuvaan kehittämiseen. Käsiteltävä sisältö voi olla hyvinkin erilaista ja eritasoista. Fasilitointi on ennenkaikkea asennemuutos: Oppimisessa siirrytään opettamisesta oppimisen fasilitointiin, johtamisessa kontrollista ja komentamisesta mahdollistamiseen, ryhmätyöskentelyssä rajoittamisesta puitteiden luomiseen ja kehittämisessä konsultoinnista yhteiskehittelyyn. Fasilitointia käytetään yleisesti ongelmanratkaisuun, luovaan työhön, päätöksentekoon ja lisäksi sillä voidaan oppia yhdessä sekä sisältöjä että uusia taitoja ja kyvykkyyksiä.

#ilmastotwitter
#ilmastotwitter, Eläintieteellinen museo, joulukuu 2019.

Yleensä fasilitaattori on rooli, jonka joku ryhmässä ottaa ja ryhmä antaa siihen valtuudet. Monesti ajatellaan, että fasilitaattori on tilaisuuden vetäjä, mutta kokouksella voi silti olla puheenjohtaja ja kirjuri erikseen. Fasilitaattori on enemmänkin mahdollistaja. Tapoja fasilitoida on monia ja erilaisia tyylejä lukemattomia, voi olla tiukkaa ohjaamista tai sitten systeemistä lähestymistä, jolloin ryhmään vaikutetaan mahdollisimman vähän ja luodaan ryhmälle itselleen etenemisen mahdollisuudet.

 

Hyvää ajattelua tukeakseen fasilitaattori luo turvallisuutta, jotta tässä hetkessä ja näiden ihmisten kesken on turvallista sanoa, mitä kukin ajattelee. Hyvä fasilitaattori takaa, että jokaisella on ääni ja yhtäläinen oikeus tulla kuulluksi.

Fasilitointi käytännössä

Fasilitointi on hyvää suunnittelua etukäteen, toteutusta ajallaan ja sovitussa laajuudessa sekä ryhmän tekemistä tukevia toimintatapoja. Usein fasilitaattori aktivoi ajattelua vuorottelemalla yksilö-, pienryhmä- ja koko ryhmän kanssa tehtävää työtä. Fasilitaattorin tehtävänä on pitää huoli ajasta ja etenemisestä, jotta osallistujat ja asiantuntijat pääsevät käyttämään osaamistaan yhdessä kehittämiseen.

Ihmisiä metsässä tutkimassa fasilitointikortteja.
Johtajatulet 2021 – fasilitointia keskellä metsää.

Onnistunutta fasilitointi on silloin, kun ryhmä on päässyt tavoitteeseensa ja käyty prosessi on ollut mielekäs. Fasilitaattori pysyy sisällön tai ryhmän ristiriitojen suhteen puolueettomana, mutta pystyy ohjaamaan tai mahdollistamaan ryhmää rakentavaan vuorovaikutukseen. Sen lisäksi fasilitaattorin tehtävänä on pitää huolta siitä, että asetettu kysymys on mielekäs ja oikein rajattu, jotta ryhmässä on tarpeeksi valtuuksia käsitellä ja ratkaista asiaa. Muutoin osallistaminen on näennäistä ja syö motivaatiota. Kun käsiteltävä asia on ryhmän ratkaistavissa ja  ratkaisu syntyy osallistujien tasavertaisena yhteistyönä, saadaan jokainen sitoutumaan paremmin yhdessä tekemiseen. Tällöin asioilla on edellytyksiä lähteä muuttumaan.

Käytännössä fasilitointi on sujuvampia kokouksia, vuorovaikutteisia työpajoja tai uuden luomisen prosesseja ja mielekkäämpää työn arkea. Fasilitointi luo mahdollisuuden osallistua ja osallistaa.

Etätyö, hybridi ja uusi normaali

Maailmanlaajuinen pandemia ja etätyösuositukset ovat muuttaneet monen organisaation tarpeita yhdessä kehittämiseen. Ennen fasilitointi tehtiin naamatusten, palaverit ja kokoukset pidettiin lähitoteutuksina ja työpajan osallistujat olivat samassa tilassa. Uusi normaali on olla vähintään osa viikosta etänä, jolloin fasilitointi tarvitsee uusia muotoja ja uusia työkaluja. Kehittämisen tarve ei ole kadonnut mihinkään, se on ottamassa uusia muotoja.

Yhteistyö etänä vaatii oikeanlaisia ohjelmia, mutta se myöskin antaa mahdollisuuksia. Voidaan kaikki kokoontua edelleen samaan aikaan ja samaan tilaan. Sen vahvuus on ryhmän vuorovaikutuksen ja ongelmanratkaisukyvyn hyödyntäminen. Mikäli kokoonnutaan etänä, voidaan samanlaisia tilaisuuksia luoda ääni- ja videoyhteyksin, jolloin osallistujien ei tarvitse olla samassa paikassa. Etäfasilitointi hyödyntää monesti erilaisia yhteiskäyttöalustoja ja niiden työpohjia, katso esim. Ideapakan templaatit. Ja kun osa ryhmästä on samassa tilassa ja osa etänä, on kyseessä hybridi- eli monipaikkainen fasilitointi.

Fasilitoinnin uusi normaali muodostuu silloin, kun meillä aidosti mahdollisuus valita näiden erilaisten tapojen välillä.

 

Jani Turku on toiminut ammattifasilitaattorina vuodesta 2010 kouluttaen, opettaen ja fasilitoiden hyvinkin erilaisia sisältöjä. 

Ideapakka on Suomen johtavia fasilitoinnin työkaluja aina aloittelijoista radikaaleihin fasilitaattoreihin. Ideapakka kokoaa mm. fasilitoinnin menetelmiä näppärästi mukana kulkevaan muotoon taskukirjaksi. Verkkopuodista löydät tällä hetkellä tarjolla olevat Ideapakat.

Meidän kauttamme saat sparrausta ja tukea kehittämiseen, voit vuokrata fasilitaattorin tai tilata valmennuksen esim. organisaation fasilitointivalmiuksien kasvattamiseksi. Ota rohkeasti yhteyttä, jutellaan lisää!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *