Kirjoitettu: 14.2.2023

Kirjoittanut Jani Turku

Osallisuus ymmärretään kuulumisen tunteena, joka syntyy kun ihminen on osallisena jossakin. Yhteisöissä osallisuus ilmenee jäsenten arvostuksena, tasavertaisuutena ja luottamuksena, sekä mahdollisuutena vaikuttaa omassa yhteisössä. – Wikipedian määritelmää mukaillen

Työelämässä osallisuus – tai sen puuttuminen – voi näkyä monilla tavoin. Hyvin tiukassa ja hierarkkisessa työssä on määrätty sekä mitä että miten työtä tehdään ja vapauksia on vähemmän. Kokoukset ovat jäykkiä ja yksisuuntaisia ja osallistumisen mahdollisuuksia sekä vaikkapas yhdessä kehittämistä on huomattavasti vähemmän kuin monesti olisi mielekästä. Omaan työhön vaikuttaminen on rajallista.

Joustavassa ja osallistavassa työpaikassa koko työnkuva ja työn arki ylipäänsä voi olla järjestetty hyvin osallistavasti. Yhteiset tekemisen hetket on tarkoitettu kohtaamisen paikoiksi ja tavoitetta tai lopputulemaa ei ole kiinnitetty, vaan olennainen osa tekemisen eetosta on muodostaa asioita yhdessä.

Osallisuuden kulttuurissa kokoukset ja palaverit ovat keskustelevia ja päätöksiä tehdään läpinäkyvästi. Kehittäminen ja ideointi tehdään vähintäänkin osin alhaalta ylös eli työn varsinaisilla tekijöillä on selkeä vaikutus työn kehittymiseen.

Fasilitointi työtapana tukee osallisuutta ja monet työtavoista ovat luonnostaan osallisuutta edistäviä. Fasilitointi ei ole mitään rakettitiedettä vaan ennemminkin nippu keinoja, joilla arjen tekemisestä saadaan monisuuntaista ja osallistavaa.

Osallisuus lähitilanteissa

Osallisuuden perustana ja edellytyksenä on psykologinen turvallisuus itse tilanteissa ja monesti työpaikalla ylipäätään. Psykologisella turvallisuudella tarkoitetaan Työterveyslaitoksen mukaan ilmapiiriä, jossa on turvallista ottaa sosiaalisia riskejä. Yhdessä tekemisessä sallitaan keskeneräisyys ja on ihan sallittua pohtia asioita ja ratkoa ongelmia yhdessä. Ilmiöstä seuraa paljon hyvää: uudistuvampia, tehokkaampia ja oppivampia organisaatioita. Lisää aiheesta Työterveyslaitoksen sivuilla.

Fasilitoinnissa osallisuus lähtee odotusten hallinnasta. On tulossa fasilitoitu tilaisuus ja osallistujalle olennaista on tietää etukäteen miten minun pitää olla ja mitä minulta odotetaan, ketä sinne tulee ja mitä siellä tulee tapahtumaan. Tilaisuuden alussa käytetään aikaa moneen näennäisesti turhaan asiaan, mutta kaikilla niillä on tarkoitus: Tilaisuuden tarkoitus ja merkitys (eng. purpose) käydään läpi osallistujien kanssa, jolloin saadaan enemmän hyvää osallisuutta, tutustuminen ja nimet luovat turvaa ja tuttuutta ryhmässä, lämmittely tai fokusointi alkuun lisää ryhmän kykyä käsitellä yhdessä varsinaista sisältöä jne. Hyvä fasilitointi avaa mahdollisuuksia kaksisuuntaiseen viestintään osallistujien kesken.

On hyvä käydä osallistujan kannalta olennaiset asiat läpi. Löydät täältä Ideapakan blogista hyvän muistilistan, joka toimii sekä lähi- että varsinkin etätilanteissa.

Itse tilaisuuden työtapoihin ja menetelmiin on hyvä rakentaa dynamiikkaa ja ns. löysää aikaa sekä käyttää keskenään erilaisia menetelmiä, jotta osallistujan mielenkiinto pysyy yllä. Hyvä fasilitointi tukee erilaista ajattelua ja antaa kaikille tilaa. Nopeat ajattelijat saavat luvan hidastaa ja hitaammat ajattelijat saavat aikaa muodostaa mielipidettään ennen kuin keskustellaan yhdessä.

Osallisuus etätilanteissa

Etänä meillä ei ole kaikkia samoja ulottuvuuksia käytössämme kuin lähitoteutuksissa, koska osallistumme fyysisesti eri paikoista. Meillä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia lukea huoneen tunnelmaa, toisten osallistujien tunteita tai energiatasoja tai tulkita kehonkieltä ja hiljaisia viestejä. Etäyhteyksillä vastassa saattaa tuijottaa musta ruutu, jolloin tietoa on rajatusti saatavilla äänenpainojen tai videokuvan muodossa.

Fasilitoijan näkökulmasta samat perusperiaatteet pätevät kuin lähitilanteissa eli on odotusten hallintaa, osallistavien työtapojen valintaa, vuorovaikutuksen mahdollistamista sekä erilaisten mielipiteiden rohkaisemista sekä jännitteiden ja ristiriitojen tekemistä näkyväksi.

Vaikka kyseessä on rajatumpi osallistamisen paletti, osallisuutta voidaan siltikin luoda monin tavoin etäyhteyksien yli. Voit rohkaista osallistujia pitämään videota tai ääniyhteyttä päällä, luoda yhteyksiä osallistujien välillä käyttämällä pienryhmiä keskusteluun tai järjestämällä kirjoitetun kanavan eli rohkaista chatin käyttöä. Suurinta psykologista turvaa luot, kun annat osallistujalle mahdollisuuden päättää itse osallistumisen tavan: pidä video päällä tai et, kirjoita mielipiteitäsi halutessasi chattiin tai yhteiselle alustalle yms. Etänä meillä on muita lyömättömiä etuja: voi osallistua mistä vaan ja minkänäköisenä vaan – olit sitten kauluspaita tai oloasu päällä, viimeisen päälle tälläytyneenä tai vaikkapa itkeneenä tai jonkun muun suuren tunteen vallassa, joka olisi dominoiva elementti lähitilanteessa.

Huoli pois

Olit sitten lähi- tai etätoteutusta tekemässä, muista, että jo näiden asioiden pohtiminen on todennäköisesti juuri ne oikeat askeleet, joilla tehdään parempia tilaisuuksia. Kun mietit osallistujan kannalta, yleensä ne pienet muutokset ovat niitä isoja fiiliksennostajia ja osallisuuden mahdollistajia.

Fasilitoimisiin,

 

PS. Jani fasilitoi mielellään monenlaisia juttuja, ota yhteyttä tai kurkkaa täältä, mitä kaikkea Ideapakalla on tarjolla fasilitoinnista.

1 ajatus kohteelle “Osallisuus etä- ja lähitilanteissa

  1. […] Jos haluat miettiä syvemmin lähi- ja etäosallisuuden keinoja ja eroja, osallisuuden elementtejä  on pohdittu Ideapakan viime viikon blogikirjoituksessa. […]

Kommentointi on suljettu.