Kirjoitettu: 23.4.2020

Kehity aktiivisesti

Organisaatiot elävät parhaillaan tiukkojen muutospaineiden keskellä. Alati jatkuvan muutoksen lisäksi tulee myös aikoja, jolloin on pakko muuttua – rakenteita ravistellaan ja paikalleen ei vaan voi jäädä. Juuri nyt olemme keskellä tällaista suurta mullistusta, joka yllätti meidät kaikki. Korona-viruksen vaikutukset työelämässä näkyvät tarpeena uudistaa yhdessä tekemistä ja kehittää organisaatioiden prosesseja.

Aktiivinen työtapojen, organisaatioiden ja palveluiden kehittäminen mahdollistaa paremman tulevaisuuden. Samalla kehitetään resilienssiä koko organisaatiolle, tiimeille ja yksilöille, joka auttaa selviämään muissakin työelämän haasteissa, myös koronan jälkeen.

Kolme esimerkkiä sparrauksesta

Asiakaslähtoiset prosessit

Moni haluaa tehdä asiakaslähtöistä toimintaa, mutta starttaa sen omista lähtökohdistaan. Tällöin omista sisäisistä tarpeista muotoutuneet olemassa olevat prosessit vaikuttavat asiakkaan kohtaamiseen. Prosessikehitystä saadaan sparraamalla käännettyä enemmän ja enemmän lähtemään aidosti käyttäjän näkökulmasta lähteväksi. Se vaatii hyvää kehitystyötä ja uskallusta tarkastella olemassa olevia rakenteita ja tekemisen kulttuuria aidosti asiakaskeskeisten linssien läpi.

”Ideapakan sparrauksen avulla saatiin tekemiseen konkretiaa sekä tarvittuja apuja. Saimme rohkaisua ja jeesiä yhteiskehittämiseen.”

Tähtimerkki on Olympiakomitean ja lajiliiton myöntämä tunnus urheiluseuralle, joka täyttää määritetyt laatutekijät kohderyhmänsä osalta. Olympiakomitea halusi nostaa palvelunsa keskiöön liikkujan ja seura-aktiivin, joten tähtiseuratunnuksen hakuprosessia lähdettiin kehittämään palvelumuotoilun keinoin asiakaskeskeisemmäksi ja tässä kehitystyössä Ideapakka oli sparraajana.

Sisäiset fasilitaattorit

Kun organisaatio haluaa muuttaa yrityskulttuuriaan osallistavaan suuntaan, on luonnollista parantaa sitä fasilitoinnin keinoin. Esimerkiksi kokoukset organisoidaan paremmin, lisätään osallistavaa päätöksentekoa yrityksen organisaatiossa ja henkilöstöä osallistetaan kehittämiseen esimerkiksi työpajojen muodossa.

Uudessa tilanteessa yrityksen sisällä tarvitaan lisää osaamista ja tekijöitä, eli fasilitaattoreita, vetämään palavereita ja työpajoja. Monissa yrityksissä perustetaan ns. fasilitaattoripooli, eli pätevä ryhmä, josta voidaan kutsua osaaja avuksi erilaisiin yhteisen tekemisen tilanteisiin. Osallistujat huolehtivat sisällöstä, fasilitaattori pitää huolen menetelmistä, ajankäytöstä ja mahdollistaa ajattelemisen ja kehittämisen yhdessä.

”Ne samat kaverit sai juosta kieli vyön alla paikasta toiseen, paljon fiksumpaa on kehittää uusia fasilitaattoreita ja siihen avuksi Ideapakka on hyvä työkalu. Pakka on paljon enemmän kuin läjä kortteja, sillä taustalla on ajatus siitä, miten fasilitointiprosessi tyypillisesti etenee.” – Arto, Reaktor

Fasilitaattoripoolin starttaaminen ja sen edellytysten luominen on hyvin tyypillinen sparraustehtävä, joka tosin ei synny ihan tunnissa tai kahdessa. Sellaista ollaan oltu mukana tekemässä mm. Reaktorille ja Vaisalaan sekä aloiteltu Keskolla.

Vauhtia järjestöjen toiminnan kehittämiseen

Järjestöjen toimintaympäristö on muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana melkoisesti ja muutostahti kiihtyy jatkuvasti. Järjestöjen toimintaa ovat haastaneet viime vuosina yhä enenevässä määrin muun muassa ihmisten osallistumisen ja osallisuuden muuttuminen, sosiaalinen median voima sekä järjestön toimintakentän ja palveluiden digitalisoituminen. Jo nyt nähdyt muutokset järjestöjen rahoituksessa sekä jäsenrakenteessa tulevat jatkumaan tulevien vuosien aikana.

Järjestöissä palveluiden, jäsenpalveluiden tai vapaaehtoistoiminnan kehittämistä ei voi tehdä ilman järjestön asiakkaita, eli jäseniä, vapaaehtoisia ja asiakkaita. Tässä kuvaan astuu yhteiskehittäminen ja erilaiset kehittämistyön menetelmät. Palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen menetelmistä saadaan kehittämistyöhön tarvittavaa järjestelmällisyyttä ja rakennetta. Prosessit ja menetelmät eivät ole pelkkää sanahelinää, kun niiden soveltaminen suunnitellaan huolellisesti ja niiden toteuttaminen edistää kehittämistyön etenemistä.

”Sparrailusessiossa oli kuin ajatusten kevättuuletus: valitsimme nopeasti kysymyksen, johon lähdettiin pureutumaan hyvin etänäkin toimivan työkalun avulla. Saara-Siskon jäsentelyn ja tarkkojen kysymysten avulla pääsinme nopeasti ideoinnin alkuun ja seuraavat askelet konkretisoituivat. Sessio oli inspiroiva ja oli kiva huomata että lyhyestäkin tapaamisesta oli apua työn kehittämistä varten. Bonuksena sain konkreettisia vinkkejä työkaluista.” -Kirsi, Eettisen kaupan puolesta ry

Järjestöjen ideasparrauksissa olemme jo auttaneet mm. korona-ajan toimintamallien synnyttämisessä, vapaaehtoistoiminnan uusien toimintakonseptien kehittämisessä, järjestöjen välisen yhteiskehittämisen starttaamisessa sekä lapsille ja nuorille kohdennetun luovan toiminnan palvelun kehittämistyön suunnittelussa.

Ideasparraus

Ideasparraus antaa organisaatioille, järjestöille ja kehittäjille – sinulle – mahdollisuuden pysähtyä oman kehittämistyön tai kehittämishaasteen äärelle. Löydät sopivat menetelmät muutoksen viemiselle eteenpäin. Sparraus on 60 min etäklinikka räätälöitynä juuri sinun tarpeisiisi.

Ideasparrauksen löydät täältä.

Kysy meiltä lisää tilaa@ideapakka.fi.

Sparraajat Saara ja Jani

“Saara on rakentavasti kriittinen, ajattelee ns. boksin ulkopuolelta sekä osaa kysyä erinomaisia kysymyksiä. Bonuksena vankka kehittämis- ja menetelmäosaaminen sekä intohimo palvelumuotoiluun ja asiakaskeskeiseen kehittämiseen.”

“Jani hahmottaa hankaliakin kokonaisuuksia nopeasti ja auttaa laventamaan ajattelua. Monialainen kokemus antaa näkemystä yli toimialarajojen ja tuo parhaita käytänteitä organisaation avuksi.”