Kirjoitettu: 9.12.2022
SWOT-analyysi
SWOT on yksinkertainen työkalu toiminnan, hankkeiden ja projektien suunnittelussa sekä ongelmien tunnistamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Menetelmän on kehittänyt Albert Humphrey. Lähitoteutuksessa tarvitset vain kyniä ja paperia tai fläppitaulun. Etä- ja hybriditoteutuksessa voit käyttää valmista SWOT-työpohjaa ja jakaa sen kaikille. Työpohjan Mirossa löydät käyttöösi täältä.
SWOTia voi käyttää moneen. Se sopii:
- strategian laatimiseen
- toiminnan suunnitteluun
- oppimisen tai ongelman tunnistamiseen, arviointiin ja kehittämiseen
- ideointiin ja jatkokehittelyyn
- tarinoiden ja tulevaisuudenkuvan luomiseen
Perinteinen tapa tehdä SWOT-analyysi on kuvata asia kahden ulottuvuuden nelikenttänä. Kaaviossa vasemmalla ovat myönteiset ja oikealla kielteiset asiat. Yläpuoliskolla kuvataan organisaation sisäiset aspektit ja alapuoliskolla ulkoiset eli toimintaympäristöön liittyvät asiat.
Perusanalyysin pohjalta hahmotetaan kokonaiskuva paremmin ja kukin osio voidaan ottaa erikseen käsittelyyn ja työstää niitä edelleen:
- Vahvuudet (Strengths, S): kuinka käyttää vahvuuksia hyödyksi ja pitää huolta niiden pysymisestä.
- Heikkoudet (Weaknesses, W): kuinka heikkoudet tunnistetaan, niiden painoarvoa vähennetään tai muutetaan heikkouksia vahvuuksiksi.
- Mahdollisuudet (Opportunities, O) miten toimintaympäristön mahdollisuuksia hyödynnetään.
- Uhat (Threats, T) miten uhat vältetään tai niiden vaikutus minimoidaan.
Perusanalyysin vahvuus on kokonaiskuva, jonka tuoma yhteinen ymmärrys kannattaa valjastaa parempaan käyttöön eli tehdä ymmärryksestä toimintaa. Hyvä lopputulos SWOTin käytöstä on esimerkiksi toimintasuunnitelma tai se voi olla olennainen osa strategiaa.
SWOT-tarinoita
Yksi tapa soveltaa SWOT-analyysia on antaa ryhmälle yhteinen työkalu tulevaisuuden hahmottamiseen. Kun yhdistellään samat elementit hieman eri tavalla, meillä on neljä erilaista tarinaa:
Menestystarina toteutuu, kun sisäiset vahvuudet kohtaavat ulkoiset mahdollisuudet. Pidä huoli, että tästä skenaariosta otetaan kaikki irti eli hellitään vahvuuksia ja nautitaan onnistumisesta ja menestymisestä. Parhaassa tapauksessa annetaan muiden nauttia tilanteesta ja annetaan hyvän kiertää.
Varautumissuunnitelma syntyy silloin, kun sisäisiä vahvuuksia käytetään ulkoisia uhkia vastaan. Kuinka valmistaudutaan? Entäs jos jotain käy? Ennemmin tai myöhemmin voi parhaistakin yrityksistä huolimatta käydä niin, että menetään jotain vahvuuksista tai uhat kasvavat – ollaanko silloin valmistauduttu riittävästi?
Kehittymissuunnitelma tehdään, kun sisäisiä heikkouksia peilataan ulkoisiin mahdollisuuksiin. Suunnitelkaa mitä pitäisi tehdä tai miten hyödyntäisitte mahdollisuuksia? Tutkikaa ja analysoikaa. Tehkää arvio hyötysuhteesta: kuinka paljon aikaa ja voimavaroja joutuisitte käyttämään saavuttaaksenne hyötyä? Mitä potentiaalisia hyötyjä saavuttamisesta olisi? Onko vaiva hyödyn arvoinen?
Selviytymistarinassa sisäiset heikkoudet ja ulkoiset uhat kohtaavat ja realisoituvat. Tunnistakaa tämän tarinan elementtejä ja ryhtykää tarvittaviin ennakkotoimiin, jotta ette altistuisi näille tai niiden vaikutukset olisivat maltillisia. Älkää käyttäkö liikaa aikaa ja energiaa valmistautuessa pahimpaan, sillä joskus asioiden tunnistaminen on riittävä varautumisen muoto eli ”näin voisi käydä, jos asiat osuvat huonosti kohdalleen”.
Kirjoitettuanne neljä erilaista tarinaa, tutkikaa yhdessä, mikä niille on samaa ja erilaista, mitä kustakin versiosta voi oppia ja mitä sen perusteella opitaan ja ryhdytään tekemään.
Löydä lisää ryhmätyöskentelyn menetelmiä Oppimisen ja ryhmätyöskentelyn ideapakasta! Pakka sopii kouluttajille, ryhmänvetäjille, projektipäälliköille, seminaareihin, yhteisopettajuuteen, järjestötoimijoille sekä kaikille, jotka haluavat vaikuttavuutta yhteistyöhön!
HUOM! Tuote on poistunut valikoimastamme. Päivitetty versio tästä pakasta on Fasilitointi ja ryhmän ohjaaminen. Lue myös täältä lisää.
