Kirjoitettu: 24.5.2024

Tämän päivän työelämässä on paljon yhteistyötä ja yhdessä tekemisen hetkiä erilaisilla kokoonpanoilla. Usein töitä tehdään oman tiimin kesken, toisinaan uusia ryhmiä muodostuu organisaation sisällä, organisaatioiden välillä tai yhteydessä sidosryhmiin. Tuttuuden aste vaihtelee erilaisissa ryhmissä paljonkin. Silloin tällöin tuttuun tiimiin tulee myös uusia jäseniä. Olipa kyse minkälaisesta tilanteesta tahansa, toimiva ryhmässä työskentely tarvitsee aina onnistunutta ryhmäytymistä.

Ryhmäytymisen hyötyä ei läheskään aina tunnisteta ja kaikenlaisille työelämän ryhmäytymisyrityksille naureskellaan sosiaalisessa mediassa. On helppoa dissailla, kun hyöty ei tule tässä ja nyt. Soraääni on se kuuluvin ja hyödyt on helppoa ohittaa, vaikka kyseessä ei millään ole koko totuus. -Jani.

Mitäs se ryhmäytyminen sitten oikeastaan tarkoittaakaan? Ryhmäytyminen on prosessi, jossa yksilöt muodostavat yhteyden toisiinsa ja oppivat tuntemaan, luottamaan ja näkemään ryhmän yksikkönä, jossa töitä tehdään yhdessä yksilötyöskentelyn ohessa. Ryhmäytymisen merkitys ei ole pelkästään sosiaalisissa suhteissa, vaan se vaikuttaa laajemmin tuottavuuteen ja suoriutumiseen. Kun tiimin jäsenet tuntevat olevansa arvokkaita jäseniä, joilla on vaikutusmahdollisuuksia, tukea ja luottamusta ryhmän sisällä, he panostavat paljon enemmän työhönsä ja kokevat merkityksellisyyttä tiimin onnistumisista.

Hyvä ryhmäytyminen ei vaadi taikatemppuja, mutta hyötyy hyvästä fasilitoinnista. Ryhmäytymiseen on monenlaisia menetelmiä, jotka kannattaa valita tilanteen ja ryhmän mukaan. Fasilitoijan näkökulmasta kannattaa miettiä etenkin ryhmän tuttuuden astetta:

  • Kuinka hyvin ryhmän jäsenet tuntevat jo toisensa?
  • Mikä heitä yhdistää?
  • Minkälaisista menetelmistä ryhmä hyötyy?
  • Onko ryhmän aiemmassa yhteistyössä ilmennyt ongelmia?
  • Miten ryhmää voidaan hitsata paremmin yhteen?

Onnistunut fasilitointi näkyy etenkin kommunikaatiossa ja ryhmän yhteisessä energiassa. Ongelmia on paljon helpompaa ratkoa silloin, kun ryhmä luottaa toisiinsa eikä tunnelma ole jännittynyt. Tulokset myös usein puhuvat ryhmäytymisen onnistumisesta. Hyvällä ryhmäytymisellä jäsenet kokevat ryhmän tavoitteet tärkeinä ja sitoutuvat niihin paremmin.

Nimikierros

Nimikierros on perinteinen menetelmä, jossa pyydetään lyhyt esittely itsestä. Menetelmä on helppo toteuttaa, se ei vaadi mitään ennakkovalmisteluja. Käytä kierrosta uuden ryhmän esittäytymiseen ja tutustumiseen, tai kun tarvitset tietoa ryhmästä, esimerkiksi osallistujien motivaatiosta.

  1. Esittele itsesi ja pyydä muita esittelemään itsensä. Ohjaa tiiviiseen ilmaisuun.
  2. Liitä mukaan tarvittaessa tarkennuksia:
    • Mistä organisaatiosta tulet?
    • Mitä kokemusta tai ajatuksia sinulla on yhteiseen tekemiseen liittyen?
    • Mikä työssä on tuottanut iloa tänä vuonna

Muunnelmia

Esittäytyminen nimien avulla. Nimet ovat vahva osa identiteettiä ja kertomalla oman nimensä taustat annetaan ryhmälle itsestä enemmän tietoa kuin tavallisella esittelykierroksella.

  • Mistä nimesi juontaa?
  • Mitä nimesi on merkinnyt sinulle elämässäsi?
  • Mikä on toinen nimesi, onko sillä jokin erityinen merkitys sinulle?

Ringin sijaan esiintymisvuoroa voi myös vaihdella heittämällä palloa satunnaisesti eri henkilöille, jolloin vähennetään jännitystä, koska kenenkään ei tarvitse odottaa omaa vuoroaan.

Valitaan pari, jotka haastattelevat toisiaan ja sen jälkeen esittelevät toisensa.

Nimikierroksen löydät Ideapakasta Fasilitointi ja ryhmän ohjaaminen. Se on napakka, monipuolinen ja mukana kulkeva perustietopaketti fasilitoinnin tuoeksi. Pakka sopii aloitteleville fasilitaattoreille, projektipäälliköille, tiiminvetäjille, opettajille, kouluttajille, ryhmänvetäjille, seminaareihin, yhteisopettajuuteen, järjestötoimijoille, sekä kaikille, jotka kaipaavat perusmenetelmiä ja haluavat vaikuttavuutta yhteistyöhön.