Fasilitointi: Sanoituksen tärkeys

Kirjoitettu: 18.2.2022

Kirjoittanut Jani Turku

Fasilitoinnin aloituksia ja niiden tärkeyttä käsiteltiin viime viikolla, tällä viikolla paino on sanoituksissa ja siinä, miten saadaan ihmiset tekemään yhdessä.

Sanat ovat tärkeitä, niiden avulla rakennetaan todellisuutta ja jopa kokonaisia maailmoja. Sanojen avulla voimme luoda hyväksyvää ja arvostavaa ilmapiiriä – sanoilla kutsumme mukaan tai rajaamme ulos. Fasilitaattorin sanoituksilla on merkitystä sille, miten ryhmä kokee tekemisen. Fasilitaattorilla on olennainen merkitys psykologisen turvallisuuden luomisessa ja siinä, että jokaisella osallistujalla on hyvät edellytykset osallistua.

Fasilitointityylejä ja -tapoja on monenlaisia. Omaa puhetapaa kannattaa pohtia ja tutkiskella sekä sovittaa sanoja ja lauseita omaan suuhun sopivaksi. Itse olen nappaillut hyödyllisiä lauseita ja näppäriä sanoituksia sieltä ja täältä ja olen huomannut monen kollegan tekevän samoin, varsinkin toisten fasilitaattoreiden puheesta. Itse olen kokenut erittäin hyödyllisiksi muutamat sanoitukset ja erilaiset kikat, joista myös muut voivat hyötyä:

• Kuvittele, mitä osallistuja ajattelee ja mitä hän tarvitsee eri vaiheissa. Kun asetut osallistujan asemaan tai hyppäät hetkeksi hänen kenkiinsä, saat kiinni monesti siitä, mikä on tärkeää. Tästä on hyötyä kaikessa jo lähtien kutsun sanoituksesta ja työvaiheiden suunnittelusta. Ja itse fasilitoinnin aikana, eihän se ole olennaista, mitä menetelmää käytät tai että työtapasi on fasilitointi. Olette ratkaisemassa jotain tarvetta, fokusoi sanasi sitä kautta!
• Ota organisaatiossa käytetystä kielestä selvää etukäteen. Jokaisella organisaatiolla ja yhteisöllä on tapansa puhua, oma ammattikielensä ja munkkilatinansa, joka on heille täysin selvää. Ota selvää, miten asioista puhutaan ja miten erilaisia asioita nimitetään organisaatiossa. Usein osallistujien korvassa herää ihan turhaa dissonanssia, kun fasilitoija käyttää vääriä sanoja. Vaikkapa puhut asiakkaista, kun pitäisi puhua jäsenistä tms.
• Puhu fasilitaattorina mieluummin meistä. ”Nyt kun me lähdetään ratkaisemaan tätä.” ”Nyt kun me mietitään näitä…” Käytän me-sanaa paljon, koska silloin minä olen osa ryhmää tekemisen tasolla, vaikka en sisällöllisesti siihen osallistuisikaan.
• ”Kokeillaan ensin, järkeillään sitten” on monissa ryhmissä hyvä sanoitus sille, että lähdetään ylipäätään tekemään. Aloituskynnys ei saa olla se ratkaiseva tekijä, sillä tehdessä syntyy paljon tietoa ja ymmärrystä.

Ideaperjantai: Kumuloituva ryhmä

Kuvat ja adjektiivit -ideapakan toinen puoli on nimensä mukaisesti täynnä erilaisia adjektiivejä, jotka kuvaavat luonteenpiirteitä tai työkäyttäytymisiä, mutta niiden avulla voi tehdä paljon muutakin. Yksi sovellus on alla menetelmästä kumuloituva ryhmä.

Mieti etukäteen sopiva kysymys, jota pienryhmissä lähdetään ratkomaan. Sellainen voisi olla esim. Millainen on maailman paras työkaveri?

1. Anna jokaiselle neljän hengen pienryhmälle Ideapakka tai valmiita adjektiiveja tai muu sanalista ja pyydä levittämään se pöydälle kaikkien nähtäville ja ulottuville. Etänä tai hybridinä fasilitoitaessa on mahdollista valmistaa templaatti tai työpohja, jossa sanoja on liimalapuilla. Silloin ryhmäkohtainen keskustelu vaatii ehkä oman pienhuoneensa tai vastaavan.
2. Jokainen ryhmän jäsen valitsee itselleen neljä adjektiivia tai sanaa, jotka vastaavat fasilitaattorin asettamaan kysymykseen mahdollisimman hyvin.
3. Seuraa parivaihe, jossa on tarkoitus yhteistyössä päästä keskustellen yhteiseen näkemykseen. Tuloksena ja tiivistyksenä tästä ovat yhteiset neljä korttia, jotka vastaavat alkuperäiseen kysymykseen mahdollisimman hyvin.
4. Pienryhmä voi olla esim. neljä ihmistä, jolloin kaksi paria käy yhdessä saman keskustelun kuin äsken ja lopputulos on neljä korttia, joissa on neljä sanaa eli yhteinen näkemys. Läheskään aina ryhmät eivät mene tasan, eli joskus parivaihe onkin kolme ihmistä tai pienryhmä 8–10 henkilöä, mutta noudattamalla samaa kaavaa kuin yllä, päästään kyllä haluttuun lopputulokseen, eli yhteiseen näkemykseen.
5. Käykää yhdessä läpi kaikkien pienryhmien tulokset. Se, mikä niissä on yhteistä, on voimakasta. Se, mikä esiintyy useissa ryhmissä, on huomioonotettavaa. Ja mikä vain muutamissa, on sekin potentiaalista.
6. Sopikaa jatkotyöstöstä, että tulokset pääsevät arvoiseensa käyttöön.

Menetelmänä Kumuloituva ryhmä on ollut blogin aiheena aikaisemminkin ja se on kuvattu yleisesti täällä. Sanojen ja sanojen merkitysten tarkastelu on mainio sovellus siitä, jota voidaan käyttää monessa. Jani on soveltanut sitä esim. tiimin toimintaa kehittäessä sekä yrityksen arvoista keskusteltaessa.

Kuvat ja adjektiivit on Ideapakan suosittu oivallutustyökalu. Pakka sisältää 52 kuva- ja adjektiivikorttia: korttien etupuolella on kuvia Suomen luonnosta ja kääntöpuolella on erilaisia adjektiiveja. Visuaalinen menetelmä sopii mainiosti esittäytymiseen, tutustumiseen, ideointiin, oppimisen tehostamiseen, tarinankerrontaan, luovaan kirjoittamiseen ja rentoutumiseen.