Kirjoitettu: 23.11.2017
Tänä perjantaina käsitellään dynaamista fasilitointia perjantai-ideana! Dynaaminen fasilitointi on yksi fasilitoinnin järeimmistä menetelmistä. Menetelmää käytetään varsinkin ongelmanratkaisussa ja strategian luomisessa. Miten luoda yhteinen ymmärrys monimutkaisesta asiasta, johon kaikilla keskustelun osallistujilla on hieman eri näkemys? Menetelmän on luonut Jim Rough, ja sen käytössä on muutamia variaatioita niin Jim Roughilla itsellään kuin meillä muilla ammattilaisilla.
Pähkinänkuoressa
Dynaaminen fasilitointi on menetelmä, jossa fasilitaattorin tärkein tehtävä on kirjoittaa keskustelu kaikkien näkyville. Alaotsikoiden avulla keskustelu saadaan kulkemaan eteenpäin ja syvenemään: faktat, huolet, ydinkysymykset ja ratkaisut. Näistä kukin kirjataan esimerkiksi omalle fläpilleen.
Piritta, Jani ja Jim – 3 eri tapaa
Grape People on yksi fasilitoinnin uranuurtajista Suomessa ja yksi heidän kokeneimmista fasilitaattoreista Piritta van der Beek (@grapiritta) on kirjoittanut yhden parhaista suomalaisista fasilitointikirjoista Fasilitointi luo uutta (Talentum / Alma Talent 2012). Jani ja Piritta kohtasivat taannoin fasilitointiyhdistyksen Fafan tapahtumassa, jossa nämä kaksi kokenutta fasilitaattoria tajusivat tekevänsä Dynaamisen fasilitoinnin hieman eri tavalla.
Piritta käyttää Dynaamista fasilitointia siten, että ryhmä keskustelee vapaasti ja hän kirjoittaa keskustelua auki, aina asia kerrallaan, sopivan alaotsikon alle, ellei puhuja erikseen sano “minua huolestuttaa..”, jolloin hän kirjaa asian huolien alle. Fasilitaattorina Piritta haluaa olla puuttumatta ryhmän keskusteluun, ellei se ole aivan välttämätöntä, koska hän ei halua häiritä keskustelun luonnollista virtausta. “Maastoudun seinään enkä edes ota katsekontaktia keskustelijoihin, jotta he keskustelisivat toistensa kanssa, eivätkä minun kanssani”, Piritta korostaa. Keskusteluun hän puuttuu kuitenkin esimerkiksi, jos vaikuttaa siltä, että ryhmä ei pysy aiheessa tai moni ei ole sanonut mitään tai kaikki ovat hiljaa.
Ideapakan oivalluttajan Janin (@janiturku) versio on fasilitaattorikeskeinen. Siinä fasilitaattori kuuntelee yhtä osallistujaa kerrallaan, kirjaa hänen näkökulmansa ja pyytää osallistujaa määrittämään onko kyse faktasta, huolesta, ydinkysymyksestä vai ratkaisusta. Esimerkiksi: ”Minusta tässä on kyse siitä, onko meillä resursseja toteuttaa uudistus! Ja laittaisin sen ydinkysymykseksi.” Näin fasilitaattori kannustaa ja auttaa keskustelijoita itse oivaltamaan, onko ajatuksessa kyse huolesta vai ratkaisusta. “Sanon osallistujille puoliksi leikillään, että olen yksinkertainen ihminen, pystyn kuuntelemaan kunnolla vain yhtä ihmistä kerrallaan”, naurahtaa Jani. Niin Piritan kuin Janin versioissa kuunnellaan tarkasti yhtä kerrallaan ja käytetään osallistujan omia sanoja. Janin versiossa tarvittaessa osallistujaa itseään pyydetään täsmentämään, mihin luokkaan hänen sanomansa asia kuuluu.
Vuonna 2016 Jim Rough vieraili fasilitointikonferenssissa Moskovassa, jossa Grape Peoplen fasilitaattorit oppivat, mikä on Jimin nykyinen tapa käyttää Dynaamista fasilitointia. Se oli kovin erilainen siihen nähden, mitä oli opittu yli vuosikymmen aiemmin häneltä itseltään. Jimin ja Janin tapa toimia ovat siitä samankaltaisia, että Jim peilaa ryhmän ja sen jäsenten sanomisia ja tunteita, sanoittaa ja tarkistaa niitä yhdessä.
Erona taas Janin ja Piritan tapaan, Jim varasi koko Ydinkysymykset-taulun itselleen, kiteyttäen siihen aika ajoin, mistä hänen mielestään on kyse. Kaikki kunnia Jimille menetelmän kehittämisestä ja viemisestä eteenpäin, mutta tämä vaikutti oudolta sekä Janille että Piritalle.
Voi toki olla, että joskus ryhmä tarvitsee fasilitaattorilta ydinkysymysten kiteyttämistä päästäkseen syvemmälle, mutta kuinka neutraaleja silloin ollaan sisällön suhteen. Mitä olet itse mieltä?
Se oikea tapa?
Tärkeintä Dynaamisessa fasilitoinnissa on keskustelun kirjoittaminen näkyviin, jotta jokainen osallistuja voi kokea tulevansa kuulluksi. Dynaamisessa fasilitoinnissa fasilitaattori voi olla enemmän tai vähemmän aktiivinen keskustelun ohjaamisessa. Aktiivisuus tarkoittaa peilaamista ja sen tarkistamista, mihin alaotsikkoon mikäkin asia kuuluu. Passiivisempi fasilitaattori ei ole varsinaisena keskustelun osallistujana tai osana, vaan kirjoittaa kuulemaansa alaotsikoiden alle. Olennaista on tunnistaa, kuinka aktiivista ohjaamista ryhmä kulloinkin tarvitsee. Fasilitaattorin on hyvä olla itse tietoinen omista valinnoistaan ja vaikuttimistaan!
Ideapakkoja myydään lisäksi myös Grape Peoplen fasilitoinnin verkkokaupassa. Grape Peoplen verkkokauppa on Suomessa ainutlaatuinen, sillä samasta kaupasta saat kaikki fasilitointiin tarvittavat välineet ja tarvikkeet sekä fasilitointikirjoja.
Perjantai-idea on blogin vakituinen kategoria. Kerran viikossa esittelemme erilaisia ideoita ja menetelmiä ja niiden sovelluksia.
