Kirjoitettu: 4.6.2024
Jani tässä moi. Ei nyt ihan päivittäin, mutta monta kertaa viikossa keskusteluissa nousee esiin tekoäly. Tekoälykeskustelu on kiehtovaa, koska asiat ovat täysin auki. Kaikki kuulemma muuttuu työelämässä, mutta kukaan ei oikein tiedä mikä muuttuu ja milloin kaikki mullistuu. Se ainakin on varmaa, että kun tämä bloggaus on julkaistu touko–kesäkuun vaihteessa 2024, se on pian auttamattoman vanha. Otetaan vastaan veikkauksia milloin?
Tekoäly on joka tapauksessa jo ottanut työelämää haltuun, mutta miten meidän pitäisi ottaa sitä haltuun? Entä miten fasilitoinnin maailmassa tekoälyä tulisi kohdata ja miten se koskettaa meitä?
Asiantuntija vastaa
Kun ei itse tiedä, pitää kysyä asiantuntijalta. Krista Jäntti on tekoälyn edelläkävijöitä ja EventuallyXR yrityksen toimari. Kristan tavoittaa parhaiten linkkarin kautta.
Krista, mitä tekoälylle kuuluu ja miten sillä menee?
Tekoälyllä menee vahvasti, eikä tahti ei ole hidastumaan päin. Päinvastoin, vauhti kiihtyy kuin Matin ja Tepon tai nuorennetussa Portion Boysin laulussa. Uuden opettelun tahti on niin kovaa, että välillä tuntuu iskevän päälle AI-hdistus.
Toisaalta, kun tekoälytyökaluja on saanut otettua arjen apureiksi, niistä kykenee jopa iloitsemaan. Multimodaalisuus eli se, että pystyn viestimään tekoälyn kanssa kuvien, puheen tai tekstin välityksellä on auttanut minua valmistautumaan puheisiin tai haastatteluihin sekä opettanut minua kierrättämään yhtä sisältöä moneen eri muotoon: voin AI:n avulla muuttaa puhetta tekstiksi, tekstiä kuviksi, kuvia videoksi ja jopa musiikiksi. Edes oma luovuus ei ole rajana, kun tekoäly voi jatkaa siitä, mihin itse jäit.
Tekoäly fasilitoinnin työkaluna
Fasilitoinnissa tekoälyn hyödyntäminen on sama kuin työelämässä ja tietotyössä ylipäätään, eli paljon nähdään mahdollisuuksia ja paljon uhkia. Mikä tässä on olennaista? Pohdittiin yhdessä Johanna Riipin kanssa eri näkökulmia tekoälyn ja fasilitoinnin rajapintoja, muutoksia ja synergiaa. Johanna on sertifioitu ammattifasilitaattori, joka toimii yrittäjänä sekä freelancerinä.
Jani taas on monissa liemissä keitelty sertifoitu ammattilainen, fasilitoija ja monen Ideapakan käsikirjoittaja.
Mitä ihmiset kysyvät tekoälystä fasilitoinnissa, mikä on mielen päällä tai tarve?
Johanna: Tällä hetkellä tekoälyn ja fasilitoinnin yhdistämisestä puhutaan melko vähän, joten ihmisiä yleisesti kiinnostaa, että miten tekoälyä voi yhdistää fasilitointiin.
Ihmiset miettivät tekoälyn tietoturvallista käyttämistä, mitkä sovellukset ovat parhaimpia ja mistä lähteä alkuun. Osa ihmisistä on huolissaan siitä, tylsistyttääkö tekoäly meidän ihmisten luovuuden tai laiskistaako se meidät niin osallistujina kuin asiantuntijoina/fasilitaattoreina.
Jani: Mä elän kuplassa, jossa useimmat on kiinnostuneita tekoälystä ja sen käytöstä, joten käyttötarpeet ja kysymykset on laidasta laitaan. Joku hakee fasilitointiin AI:ltä työpajan rakenteet ja joku jopa oikeat vastaukset! Ihan vasta kuulin työpajasta, jossa strategian sisällötkin haettiin ChatGPT:ltä, vaikka kyseessä on kielimalli. Ihan varmasti tekoälyn tulevaisuus mietityttää, eikä pelkästään osallistujia vaan nimenomaan meitä fasilitoijia. Mikä se mun rooli oikein on tulevaisuudessa? Missä siinä yhtälössä ja yhteisessä tekemisessä on ihmisen paikka?
Missä AI toimii hyvin, missä siitä on hyötyä ja missä sitä ei kannata käyttää?
Johanna: Tekoäly toimii oikein hyvin silloin, kun sille antaa riittävän hyvän komennon eli riittävästi yksityiskohtia ja taustatietoa. Nykyään puhutaan kehotemuotoilusta, jossa keskiössä on optimoida tekoälyn hyödyntäminen eri käyttötarkoituksiin. Itse hyödynnän tekoälyä fasilitoinnissa esimerkiksi sparraajana aiheeseen, sparraajana menetelmien ja työskentelykysymysten valintaan, osallistujana pienryhmäkeskusteluihin ja apuna energisoivissa harjoituksissa.
Olen huomannut, että tekoälyn tekemät yhteenvedot eivät vielä ole kauhean hyviä. AI korostaa liikaa jotain kommentteja tai niputtaa samankaltaisilta kuulostavat asiat yhteen, vaikkeivät kuulukaan yhteen. Toistaiseksi saan paremmat yhteenvedot, kun teen ne itse.
Itse odotan kuumeisesti, että kehitettäisiin sellainen sovellus, joka tulkitsisi liimalappuja oikein ja kirjoittaisi ne puolestani puhtaaksi. Tällaisia sovelluksia kyllä on (esim. Post-It ja ChatGPT), mutta niiden tekstejä joutuu silti edelleen korjailemaan ja usein on nopeampaa vain kirjoittaa itse laput puhtaaksi. Tikkukirjaimin kirjoitetut laput tekoäly tulkitsee suht hyvin, mutta usein osallistujat kirjoittavat kaunolla ja silloin tekoäly ei vielä kunnolla lappujen sisältöä tunnista. Olen testaillut lisäksi diaesitysten tekemistä AI:lla ja jos antaa sille rungon sisällöstä, se tekee ihan hyviä esityksiä. Hyvät otsikot sieltä ainakin esitykselleen saa, jos kaipaa siihen tukea.
Jani: Käytän tekoälyä eniten vielä siihen, että saatan hakea taustatiedot johonkin asiakastyöhön tai kirjoittamisen tekstirungon, jolloin ei ole valkoisen paperin kammoa ja pääsee helposti vauhtiin. Muutaman kerran olen hyödyntänyt tekoälyä uuden presiksen kuviin. Lisäksi käännöstyössä se on oiva kaveri, mutta eri tekoälyissä on hurjasti eroja ja se tulee muuttumaan ajan myötä, joten yhtä tiettyä on vaikeaa suositella.
En käyttäisi AI:tä yhteenvetoihin, koska on useampikin samanlainen kokemus kuin Johannalla, että LLM tuottaa kädenlämpöisiä yhteenvetoja ja jopa virheitä. Yhteenvedoissa ja jopa sparrauksessa todenperäisyyteen ei voi luottaa, vaan aina pitää vähän olla varovainen ja olennaisissa kohdissa tehdä faktatsekkaus. Fasilitoijan ammatillinen kokemus on kullanarvoista siinä, mikä oli tehdessä ryhmälle olennaista. Ja kaikkea ei löydy kirjoitettuna, vaan osa olennaisesta on siellä sanojen ja rivien välissä.
Itse myös odotan kuumeisesti sekä toimivaa OCR:ää, eli liimalappujen kirjoittamista puhtaaksi että transkriptejä, eli puheesta litterointia. Tällä hetkellä ei suomen kielelle ole toimivia ratkaisuja.
Koska tekoäly tulee muuttamaan maailmaa varmasti, millä fasilitoijan tulee valmistautua muutokseen?
Johanna: Tärkeää on kokeilla rohkeasti. Ensimmäiset testaukset eivät välttämättä vielä tuota priimaa, vaan vaatii kärsivällisyyttä ja harjoittelua, että huomaa, miten tekoälyn kanssa kannattaa keskustella, jotta sieltä saa aidosti hyviä ajatuksia. Kannustan rohkeisiin kokeiluihin!
Olen vakuuttunut siitä, että tekoäly ei tule viemään fasilitaattoreiden töitä, sillä ihmisten välisten kohtaamisten suunnitteluun ja toteutukseen tarvitaan edelleen meitä ihmisiä, jotta pystytään luomaan esimerkiksi psykologista turvallisuutta sekä innostavia ja vaikuttavia tilaisuuksia. Vastuu tuloksista on meillä ihmisillä, asiantuntijoilla – ei tekoälyllä.
Jani: Minä myös testailen koko ajan, sekä kuvamuotoisena että tekstin tuottamiseen. Testailemalla oppii parhaiten mikä toimii ja mikä ei.
Tällä hetkellä kehittymisen vauhti on todella nopea ja uusia mullistavia versioita tuodaan markkinoille muutaman kuukauden välein. Oma arvaus on, että todelliset läpimurrot tulevat markkinoille jo vuoden tai puolentoista sisään ja osalla niistä on vaikutusta fasilitointiin.
Moni fasilitoijista toivottaisi tervetulleeksi vaikka heti ominaisuuksia, jotka helpottaisivat fasilitoinnin oheistöitä, kuten vaikkapa edellä mainittua puhtaaksikirjoitusta. Jossain lähitulevaisuudessa tulee olemaan totta, että AI:ltä saadaan luotettavat semanttiset ja temaattiset yhteenvedot. Koska nyt jo osataan käyttää automaattista moderointia (kts. esimerkiksi Kansalaisparlamentti 2023), inhimillinen automaattinen moderointi on kohta täällä. Tietenkään en ihan lähiaikoinakaan antaisi konfliktien ja dialogin fasilitointia tekoälylle, vaan siinä nimenomaan on se inhimillisen osaamisen paikka. Oma veikkaukseni on, että digialustat ja yhteiskehittämisen alustat tulevat olemaan aika lailla automaattisia ja helppoja kaikkien tehdä.
Fasilitoinnissa ponnistaminen keskinkertaisesta erinomaiseksi, siihen tullaan tarvitsemaan fiksua fasilitoijaa vielä hyvän aikaa – todennäköisesti vielä todella pitkään.
Hyvä renki – huono isäntä?
Kysyttiin asiaa vielä kahdelta eri ChatGPT:n versiolta, eli tekoälyltä itseltään. Vastaukset poikkesivat toisistaan etenkin lopputiivistyksissä:
“Vaikka tekoäly tuo monia etuja, on tärkeää muistaa, että inhimillinen kosketus ja empatia ovat edelleen korvaamattomia fasilitoinnissa. Tekoäly voi toimia tehokkaana työkaluna ja tukena, mutta onnistuneen fasilitoinnin ydin on edelleen ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja ymmärryksessä.” –ChatGPT 3.5
“Kaiken kaikkiaan tekoäly tarjoaa monia mahdollisuuksia parantaa fasilitointia tekemällä siitä tehokkaampaa, osallistavampaa ja dataan perustuvaa. Näin fasilitaattorit voivat keskittyä enemmän ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja luoda parempia lopputuloksia ryhmilleen.” –ChatGPT 4o
Kahden ihmisammattilaisen silmin tekoäly on vielä tukiäly ja siihen on oivat esimerkit tiivistyksissä yllä. Empatia ja koskettaminen tai tehokkuus ja dataperusteisuuden arviointi ovat, toistaiseksi ainakin, ihmisen hallussa olevia ominaisuuksia, joissa kontekstilla tai kuinka asioita käsitellään on se ratkaiseva ero hyvän ja huonon välillä.
Mitä tästä kaikesta sitten pitäisi ajatella? Tekoäly on tullut osaksi työelämää ja se on jo työkalu, jota kannattaa hyödyntää vähintäänkin kokeilemalla. Rohkea asenne uuden opetteluun ja avoin mieli tekoälyn käyttömahdollisuuksiin sekä helpottaa että tehostaa työn arkea ja parhaimmillaan antaa tilaa uudelle ajattelulle. Tekoälyn kelkassa pysyminen vaatii työtä, mutta sen kehittymistä on myös hyvä seurata ja asiassa kannattaa pysyä ajan hermolla, koska silloin sen näkee mahdollisuuksina uhkien sijaan.
Jos haluat testata tekoälyjä, voi aloittaa vaikka näistä:
- ChatGPT 3.5 on ilmainen, maksullinen 4o pystyy auttamaan fasilitaattoria erinomaisesti erilaisissa suunnittelun vaiheissa, erityisesti sillä voi hyödyntää koulutettuja fasilitointibotteja, jos ei halua itse kouluttaa niitä.
- Microsoft Copilot auttaa fasilitaattoria tekemään nopeammin muistiot asiakkaiden kanssa käydyistä palavereista.
- Kuvien luomiseen voi kokeilla esim. Midjourney, maksullisen ChatGPT:n sisässä oleva DALL-E tai Unstability.ai.
