Kirjoitettu: 16.2.2024
Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan rohkea
- peloton, pelkäämätön, arkailematon, urhea, uskalias.
- tavanomaisesta, sovinnaisesta huomattavasti poikkeava, hyvin omintakeinen t. omaperäinen.
- arkailematon, reipas.
’Rohkeus’ kuvailee siis henkilöä tai tekoa, joka osoittaa rohkeutta tai pelottomuutta vaikeissa, vaarallisissa, haastavissa taikka uusissa tilanteissa. Rohkeus voi myös olla omaperäisyyttä, uskallusta olla erilainen tai toimia normista poikkeavalla tavalla.
Työelämässä rohkeus voi olla esimerkiksi uusien haasteiden tai riskien ottamista, tai itsevarmuutta erilaisissa, haastavissakin tilanteissa. Monissa työelämän tilanteissa toimimme totutulla kaavalla. Aamu alkaa sähköpostin lukemisella, aamupalaverilla ja muutaman nopean asian hoitamisella. Lounaan jälkeen istumme kokouksessa ja työstämme työn alla olevia tehtäviä. Rutiinit työelämässä ovat tärkeitä ja niistä on hyvä pitää kiinni. Niihin voi kuitenkin jäädä myös loukkuun, etenkin jos ryhmäprosesseissa vain istutaan ja suunnitellaan joka kerta samalla kaavalla.
Fasilitoinnin näkökulmasta rohkeus työelämässä onkin näiden konventioiden turvallista ja innostavaa rikkomista. Mitäs jos ideointipalaverissa kaikki liikkuisivat tilassa kykynsä mukaan tai vaikkapa piirrettäisiin yhdessä ideoita? Tai jos uskallettaisiin heittää kaikki kritiikki romukoppaan? Hyvällä tavalla uudenlaisten, usein kehollisten menetelmien käyttäminen tuo tilanteeseen energiaa ja luovuutta. Rohkea heittäytyminen herättelee ajatuksia ideoinnissa ihan uusille laduille.
Rohkeus ei tietenkään tule itsestään. Fasilitaattorin tehtävänä on varmistaa, että osallistujat ovat valmiita tekemään uudella tavalla, eivätkä koe tilannetta esimerkiksi kiusalliseksi tai lapselliseksi. Psykologisen turvallisuuden rakentaminen onkin fasilitaattorin ensisijainen tehtävä. Usein on helppoa sanoa ei vähän kaikkeen. Se on turvallisempaa, ja usein osoitus omasta tietotaidosta käsiteltyyn asiaan, jossa realiteetit rajoittavat tekemistä. Ryhmältä vaatii rohkeutta sellainen luova ajattelu, jossa unohdetaan hetkeksi kritiikki ja esimerkiksi resurssien asettamat rajat. On tärkeää, että kaikki uskaltavat sanoa ääneen myös ne hullummat ja kaukaa haetutkin ideat, sillä joskus niistä löytyy polku siihen täydelliseen, toteutettavaan ideaan.
Ryhmässä tehdään yhdessä hyvää, kun kaikki kokevat tilanteen luotettavaksi ja uskaltavat ylittää totutut konventiot – rohkeasti.
Rohkeutta olla positiivinen – Joo, ja…!
Joo, ja…! on yksinkertainen rikastavaan vuorovaikutukseen perustuva ideakierros, jossa yhtäkään ideaa ei tyrmätä. Tavoitteena on kehittää uusia ideoita käsiteltävänä olevasta aiheesta mahdollisimman positiivisessa mielentilassa. Käytä menetelmää haasteellisten tai negatiivisten ajattelumallien purkamiseen tai ennen ideointia luomaan asennetta, jossa kaikki ajatukset ja ideat ovat sallittuja. Joo, ja…! ei vaadi mitään ennakkovalmisteluita, mutta jos menetelmää tehdään etänä tai hybridinä, niin jaetut muistiinpanot kannattaa tehdä jollakin digialustalla.
Pidä aluksi yksinkertainen esimerkkikierros, jossa Joo, ja…! -idea tulee kaikille tutuksi.
- Jaa osallistujat tarvittaessa pienryhmiin. Ryhmien kesken sovitaan miten ja kuka kirjaa ideat muistiin.
- Ryhmässä yksi sanoo jonkin idean, joka saa olla keskeneräinen ajatus.
- Seuraava jatkaa idean kehittelyä täydentäen sitä jollain positiivisella ajatuksella Joo, ja…! -hengen mukaisesti. Seuraava jatkaa vuorostaan omalla positiivisella ajatuksellaan.
- Kierroksia kannattaa tehdä useampia, jotta puheenvuoroissa tulee yllättäviä ideoita.
Joo, ja…! sekä 47 muuta ideoinnin menetelmää löydät Ideoinnin ja luovuuden ideapakasta. Pakka sopii projektipäälliköille, tiiminvetäjille, tuotekehittäjille, palvelumuotoilijoille ja kaikille arjen isojen, pienten ja visaisten ongelmien ratkojille.
