Kirjoitettu: 26.3.2010

Urheilumetaforat joukkueista ja pelistrategioita ovat paljon käytettyjä ilmaisuja tiimien konsultoinnissa ja kouluttamisessa.

Tapasin eilen entisen koripalloillijan ja urheiluvalmentajan, joka toimii nykyään myynnin kouluttajana. Kun kysyin millaisia menetelmiä hän käyttää, kertoi valmentaja soveltavansa samoja juttuja kuin aikoinaan urheilulajin parissa. Kilpailuhenkiset ihmiset oppivat usein parhaiten haasteen edessä, kun heillä annetaan  aktiivisen toimijan rooli.

Koripalloa harrastamattomatkin ehkä muistavat, kuinka kouluaikana asettauduttiin jonoon ja jokainen vuorollaan heitti palloa koriin. Kun pallo meni onnistuneesti koriin, heittäjä siirtyi uudestaan jonon päähän odottamaan vuoroaan. Jos pallo ei mennyt koriin, joutui jonosta pois. Sama harjoitus toteutettiin myös joukkuekilpailuna.

Myyntivalmentaja käyttää tätä menetelmää koulutuksissaan niin, että uudelle tuotteelle pitää keksiä hyviä ominaisuuksia (tai käyttötarkoituksia). Korina toimii fläppitauluun kirjoitettavat sanat. Jokainen kirjaa vuorollaan uuden uuden sanan ja siirtyy jonon päähän odottamaan uutta vuoroaan. Kilpailuhenki lisää harjoituksen tehoa ja uusia ideoita saadaan paljon enemmän. Ideapakassa kilpailuhenki mainitaan usein vahvuutena, vaikka osallistujissa on aina niitä, joille on luontaisempaa analysoida asiaa ensiksi hiljaa mielessään. Harjoitus tuleekin aina perustella ja virittää oikein, jottei osa osallistujista suhtaudu siihen lähtökohtaisesti torjuvasti.

Miten drillausta (eli urheilusuorituksen toistoa) voisi hyödyntää uuden oppimisessa?
Mitä urheiluvalmennuksen menetelmää sinä hyödynnät?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *