Ideapakan syntyhetkestä tuli juuri kuluneeksi kymmenen vuotta! Viiden intensiivisen vuoden jälkeen halusin tehdä jotain ihan muuta ihan erilaisessa ympäristössä. Ja kun se ajatus kirkastui mielessä, niin se oli myös toteutettava! Perustin nimittäin luontomatkailuyrityksen Suomineidon päälaelle Nuorgamiin, Norjan rajalle Jäämeren kainaloon. Oivallusten tuottamisen sijaan pääbisnestäni oli elämysten tuottaminen. Viiden vuoden ajan vedin erilaisia erämaaelämyksiä kohderyhmien vaihdellessa dubailaisesta perheestä suomalaisen yritysjohdon strategiapäiviin.

Mitä 5 vuotta eräoppaana opetti?

Palatessani koulutusalan yrittäjäksi suurin pelkoni oli, että olen viiden erämaavuoden aikana pudonnut kelkasta kokonaan. Työelämän kentällä on varmasti paljon uutta tekniikkaa ja teoriaa, josta en tiedä yhtään mitään!

Joka puolella vanhoissa asiantuntijayhteisöissä puhutaan resilienssistä. En muista, että sanaa olisi käytetty kuusi vuotta sitten. Kun tutustuin käsitteeseen tarkemmin, niin koko eräoppaan työ näyttäytyi resilienssinä: etsitään uusia reittivalintoja, paikataan naarmuja ja joustetaan retkikeittiön ruokien kanssa. Resilienssi on muutosvalmiutta. Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa selviytymis- ja sopeutumiskykyä ennakoimattomissa ja yllättävissä muutostilanteissa. Monet ilmiöt ovatkin tuttuja ja aina silloin tällöin ne nousevat tarkasteluun uuden käsitteen kautta. Vaikuttavan kouluttajan työn lähtökohta on aina ollut resilienssi. Eräoppaana tai kouluttajana et onnistu parhaiten jos pitäydyt vain alkuperäisen suunnitelman toteuttamisessa.

Nyt kun olen tauon jälkeen vetänyt muutaman koulutuksen, niin olen saanut helpotuksekseni huomata, että pelko ulkopuolelle jäämisestä oli turhaa, sillä kaiken ytimessä on ihmisten kohtaaminen. Ja sitä se tulee aina olemaan. Ryhmänohjaajan taidot ovat tärkeä osa onnistunutta kokemusta. Samat ryhmänohjaamisen lainalaisuudet vaikuttavat sekä oppaan että kouluttajan työssä.

Ryhmäytyminen

Nuorgam, Reetta Koski

Oppaan roolissa panostin aina ryhmäytymiseen. Siihen pitää panostaa, mutta sitä ei voi tehdä teknisesti. Läsnäolon taito kertoo arvostuksesta. Suhtauduin jokaiseen opastettavaan tasavertaisena retkikunnan jäsenenä, jolloin kukaan ei päässyt turistiroolin taakse. Ryhmäytymisen avulla saavutettua me-henkeä kehuttiin voimauttavaksi ja monet ovat ystävystyneet vaelluksen aikana.

Pystyvyyden tunne ja oivallukset

Koulutusten vaikuttavuutta ei voi mitata heti koulutuksen jälkeen. Myös luontoelämyksissä yllättävät asiat nousivat merkittäviksi. Vuoden päästä useimmiten muistettiin sellaiset asiat, joissa oli ylitetty omat taidot. Leijan käsittely – minä oivalsin tämän itse!

Tunne on kaikkein tärkein osa kokemusta. Voidaan olla komeimpien revontulien alla, upeassa majoituksessa, mutta kummoistakaan muistijälkeä ei välttämättä synny, jos tunnekokemus ei sitä tue. Mielikuva on tärkeämpää kuin konkretia. Positiivisen mielikuvan kannalta erityisesti lopun tunnelma on tärkeää. Tilaisuus tulla kuulluksi tapahtuman päättyessä vetää lankoja ja ihmisiä yhteen ja luo nostetta.

Hyvä luokkahuonekoulutus on edelleen hyvä menetelmä. Ihmisillä on tarve päästä kasvotusten saman oppimistavoitteen äärelle. Oppimisen parissa teknologia näyttelee yhä merkittävämpää roolia, mutta ei lainkaan siinä määrin kuin 5, 10 tai 20 vuotta sitten ennustettiin. Oman havaintoni mukaan myö PT-palveluita ostetaan yhä enemmän, vaikka netissä on kaikki tieto videoineen ilmaiseksi saatavilla oman tavoitteen saavuttamiseksi. Valmennuksellinen ote on entistä tärkeämpää.

Reetta Koski

Reetta vetää jälleen Ideapakan Ideapajoja. Koulutuksia voi kysyä Ideapakan kautta tai suoraan reetta.koski@gmail.com.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *