Kirjoitettu: 28.3.2011
Isabelin kotona Granadassa Nicaraguassa. Ideapakan ideoija Reetta sai testata miten kauan yhden pussin ompelu vie aikaa. Kuva: Omar S Ojeda |
Jos minun tulee saada jokin työ päätökseen, monesti herään aamulla jo klo 04, peseydyn, syön aamiaisen ja aloitan työn teon. Enkä käytä heräämiseen koskaan kelloa, sisäinen kelloni herättää minut haluamaani aikaan! Eräs suomalainen asiakkaamme kutsuu minua nicaragualaiseksi versioksi suomalaisesta sisusta…
Isabel on investoinut poljettavaan ompelukoneeseensa
pienen sähkömoottorin. Kuva: Leea Kukkonen
|
Minun on pitänyt tehdä aina paljon töitä, sillä olen neljän lapsen yksinhuoltaja. Kaikki lapseni ovat jo aikuisia ja asuvat kanssani samassa talossa. Oman perheeni lisäksi samassa talossa asuu muuta sukuani yhteensä 17 henkilöä. Yhdellä pojistani on downin syndrooma, joten erityisesti hänen tulevaisuutensa välistä murehduttaa minua: mitä hänelle tapahtuu, jos minua ei enää joskus ole. Hän on onneksi iloinen luonteeltaan ja kova poika pitämään kotimme siistinä. Hänen vastuullaan on usein perheemme astioiden tiskaus ja siitä tehtävästään hän haluaa pitää tarmokkaasti kiinni.
Perustimme Fannyn kanssa kumpikin omat yritykset aloitettuamme yhteistyön suomalaisten ostajiemme kanssa. Minun toiminimeni on Isayor ja se muodostuu omasta ja tyttärieni nimien alkuosista. Yhteistyön myötä olen saanut oppia uusia taitoja: nykyisin osaan käyttää mm. sähköpostia ja internetiä. Mutta kyllä hiiren käytön oppiminen olikin melkoisen vaikeaa! Välistä tuntui, ettei tietokonepöydän tila millään riitä hiirelle, vaan hiiri olisi pitänyt viedä huoneen toiseen nurkkaan kursorin saamiseksi oikeaan paikkaan ruudulla. Mutta tietokoneen maailma on mielestäni niin kiehtova, suunnittelen jo osallistuvani pian uudelle kurssille.
Tekstin on suomentanut Leea Kukkonen
Ideapussin ompelijan nimen löydät La Gringa-merkin takaa.
Kuva: Tomi Tähti
|