Kirjoitettu: 6.9.2024
Fasilitoinnin työkalut elää ajassa
Julkaisimme viime viikolla Ideapakan uuden ilmeen. Olemme käyneet kaikki Ideapakat läpi tiheällä kammalla ja muutosprosessin aikana kävimme lukemattomia keskusteluja Ideapakkojen sisällöistä ja eri menetelmistä.
Siinä sivussa huomasimme kourallisen fasilitoinnin menetelmiä, jotka olivat auttamatta vanhentuneet tai kaipasivat päivitystä mm. hybridi- tai etätyön tarpeisiin. Kehitimme matkan varrella myös joitakin uusia pakkoja sekä lisäsimme tuttuihin pakkoihin uusia menetelmiä. On kiva pystyä sanomaan, että Ideapakan nykyvalikoimasta löytyy työkaluja tosi moniin eri tarpeisiin tietotyön tekijöille ja fasilitoinnin ammattilaisille.
Keskusteluja eri pakoista ja menetelmistä käydessä me opittiin samalla myös paljon itsestämme. Minkälainen fasilitointi on innostavaa? Mitkä menetelmät puhuttelee ja mitkä ei? Mikä siinä tekemisen ytimessä on tärkeää ja mistä tulee hyvä fiilis? Minkälainen tekeminen ärsyttää ja minkälaisesta työkulttuurista me halutaan eroon?
Keskustelujen lomassa me lopulta löydettiin myös omat kaikkien aikojen lempparimenetelmät ja nyt me halutaan jakaa ne teidän kanssa!
Janin lempparimenetelmä
Fasilitointi on jonkin verran menetelmiä ja jonkin verran uskallusta. Lisäksi tarvitaan sopivia tilanteita eli soveltamisen paikkoja. Soveltamisen paikkoja minun työssäni on reippaasti, mutta oman suosikkimenetelmän valitseminen tuntui aluksi hankalalta ja jopa mahdottomalta.
Päädyin pohdinnoissani sitten kuitenkin siihen yhteen ja samaan eli palataan ihan perusasioihin.
Aikanaan kysyin parilta tutulta fasilitaattorilta heidän omaa suosikkimenetelmäänsä ja silloin kymmenisen vuotta sitten kaksi kolmesta vastasi saman kuin minä. Menetelmän nimi oli 1-2-kaikki, tunnetaan myös nimellä me-we-us. Löydät sen täältä. Menetelmä on tavallaan todella yksinkertainen. On kysymys ja sitä pohditaan ensin minuutti itsekseen ja sitten pari minuuttia vierustoverin kanssa. Lopulta pohditaan koko porukan voimin yhdessä.
Menetelmänä se on yksinkertaisen kaunis ja tiivistää minulle yhden rakkaimmista fasilitoinnin periaatteista: jokaisen ääni ja jokaisen mielipide ovat tärkeitä. Me jokainen ollaan erilaisia ajattelijoita, jotkut hyötyvät yhdessä ajattelusta ja toiset pohtivat mieluiten ensin itse. Meillä kaikilla on molempia ominaisuuksia, mutta jos ne nopeat ajattelijat ja ekstrovertit vievät kaiken ilmatilan ja hapen huoneesta, on niiden hetken tuumaavien kannalta epäreilua, etteivät saa aikaa miettiä rauhassa.
Olen käyttänyt menetelmää monella eri tavalla, tyypillisin taitaa olla kerätä tilaisuuden tärkeät asiat kuten odotukset. Jokainen saa pohtia ensin omalta kohdaltaan, sen jälkeen pohtia vierustoverin kanssa, joskus vielä pienryhmäpöydissä ennen kuin kootaan osallistujien ajatuksia osallistujien yhteisesti vaikkapa taululle.
Saanan lempparimenetelmä
En ole fasilitaattori vaan viestinnän ammattilainen, joten tarkastelen menetelmiä usein yksilön näkökulmasta. Minkälaisia työkaluja voisin käyttää omassa elämässäni? Miten voisin selkeyttää, motivoida, hahmottaa, ideoida tai ratkoa ongelmia työssäni tai elämässäni? Mitä menetelmiä voin hyödyntää kehittääkseni osaamistani?
Omat suosikkini menetelmistä kautta aikojen ovat erilaiset reflektoinnin menetelmät. Reflektointi on älyttömän tärkeää, koska se auttaa oppimaan kokemuksista ja kehittämään osaamista ja itseymmärrystä. Se parantaa päätöksentekoa ja ongelmanratkaisukykyä tulevaisuudessa, koska tekemisen tarkastelu mahdollistaa menneistä tapahtumista ja omasta toiminnasta oppimisen.
Reflektointi auttaa tunnistamaan vahvuuksia ja heikkouksia, edistää ammatillista ja henkilökohtaista kasvua, sekä tukee itsensä kehittämistä jatkuvana prosessina.
Itse tykkään käyttää tätä reflektiomenetelmää aina, kun haluan tarkastella tekemääni. Hyviä ja selkeitä reflektoinnin kysymyksiä löydät täältä.
Vaikka fasilitoinnin työkalut elää ja kehittyy ajassa, me tunnistetaan kuitenkin se yksinkertainen todellisuus, että ei ne taida olla ikinä valmiita. Jos huomaat jotain, keksit lisäparantamisen varaa tai saat idean, niin laitahan meille viestiä?
